Etelä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys

1921 Lahden ja Riihimäen sanomalehtimiehiä kokoontui 26.2. Lahteen pohtimaan oman yhdistyksen perustamista. Yhdistys päätettiin perustaa ja sille laadittiin alustavat säännöt ja valittiin väliaikainen hallitus, johon tulivat Knut Sarlin ja Jalmari Niemi Lahdesta sekä Väinö Leisiö Riihimäeltä.

Etelä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys perustettiin virallisesti 5.3. Riihimäellä. Puheenjohtajaksi valittiin Lahti-lehden päätoimittaja Knut J. Sarlin ja varapuheenjohtajaksi Vihtori Simonen Kouvolasta. Yhdistykseen liittyi vähän toistakymmentä jäsentä Lahdesta, Riihimäeltä, Kouvolasta, Porvoosta, Loviisasta, Hyvinkäältä ja Hangosta. Yhdistyksen tavoitteeksi asetettiin lehtimiesten toimeentulon ja aseman parantaminen sekä ammatillisen tason kohottaminen.

Suomen Sanomalehtimiesten liitto perustettiin 28.3. Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen aloitteesta. ESSY liittyi heti SSL:oon.

1922 ESSY päätti juhlajulkaisun toimittamisesta, mutta hanke kariutui.

1924 Heinola tuli mukaan toimintaan.

1928 Kouvola jäi pois toiminnasta. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ESSY järjestäytyi uudelleen. Puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja William Frithiof Ilmoni.

1931 Hämeenlinna mukaan ESSY:n toimintaan. Hämeenlinnalaiset saivat myös edustajan hallitukseen.

1932 Frans Keräsen pitkä kausi ESSY:n puheenjohtajan alkoi.

1934 Essyläisten toimittama kevätjulkaisu Kiekkuma ilmestyi.

1935 ESSY julkaisi ensimmäisen Päijänne-albumin. Julkaisun tarkoituksena oli tehdä Päijännettä tunnetuksi matkailukohteena ja lähentää alueen sanomalehtimiehiä asukkaisiin. Kevätalbumiksi kuvaillussa julkaisussa oli peräti 90 sivua ja se sisälsi runoja ja kirjoituksia eri aiheista.

1936 Päijänne II ilmestyy. Yhdistysasiaa julkaisussa edustaa puheenjohtaja Keräsen kirjoitus Sanomalehtimiesten apurahat.

1938 Ensimmäinen maininta jäsenmäärästä. ESSY:ssä oli 22 jäsentä. Lehtimiesten lisäksi jäsenistöön kuului avustajia ja senttareita.

1939 Frans Keränen valittiin SSL:n hallitukseen. Päijänne III ilmestyi keväällä. Julkaisussa muisteltiin muun muassa yhdistyksen ensimmäistä puheenjohtajaa Knut J. Sarlinia. Yhdistys oli hankkinut Sarlinin haudalle muistopatsaan, joka paljastettiin 18.5. Hanke oli ollut esillä heti Sarlinin kuoltua 1923, mutta lykkääntynyt tähän saakka.

Viimeiseksi jääneessä Päijänne-albumissa puheenjohtaja Keränen kirjoitti lehtialan ilmiöstä, muun muuassa vaarasta, joka uhkaa, jos taloudelliset näkökohdat pääsevät liian määräävään asemaan toimituksissa. Keräsen mukaan ilmiö on johtanut siihen, että "lehdistömme on kehittymässä mitäänsanomattomaksi, latteaksi, persoonattomaksi". Melko vähän vaikuttaa muuttuneen 69 vuodessa...

1940-1944 Sotavuodet olivat yhdistyksen toiminnassa hiljaiseloa. Lehtimiesten ollessa rintamalla tai muissa tehtävissä, tuli alalle myös naisia. Vuonna 1942 ESSY:ssä oli 37 jäsentä. Jotain sentään tapahtui sotavuosinakin. Esimerkiksi kesällä 1943 Jyväskylän lehtimiehet vierailivat Lahdessa ja elokuussa essyläiset tekivät vastavierailun Jyväskylään.

1945 Sodan jälkeen ESSY:n toiminta elpyi nopeasti. Alalle tuli paljon uutta väkeä, kun maahan syntyi uusia lehtiä. Sodanjälkeinen ilmiö olivat vasemmistolaiset lehdet, joita perustettiin eri paikkakunnille. Lahdessa alkoi marraskuussa ilmestyä SKDL:n äänenkannattaja Työn Valta. Vanhoista lehdistä ilmestyivät edelleen ESS ja Lahti.

Keväällä ilmestyi Kevät-Neekeri, joka oli Neekerin Uni -lehtien edeltäjä.

1950 Muutaman vuoden tauon jälkeen ESSY julkaisi Neekerin Uni -lehden, jonka tekijänä olivat lahtelaiset lehtimiehet ja -naiset.

1951 Porvoon vuosikokouksessa oli esillä lehtimieskerhojen perustaminen eri paikkakunnille. ESSY julkaisi vapuksi ja jouluksi Neekerin Uni -lehden, jonka tuotoilla avustettiin jäseniä matkastipendeillä.

1952 Toive eri paikkakunnille perustettavista lehtimieskerhoista uudistettiin Heinolan vuosikokouksessa. Samoin toivottiin, että perustettavat kerhot luovuttaisivat ESSY:lle 10 prosenttia nettotuloistaan.

Lahden Neekerit perustettiin 11.5. Lahden ja sen lähiseudun lehtiväen omaksi kerhoksi. Tarkoituksena oli toimia jäsenten ammattitaidon sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman kohottamiseksi. Tärkeä toimintamuoto oli Neekerin Uni -julkaisun toimittaminen ja kustantaminen. Tärkeä motiivi perustamiselle oli, että Neekerin Uni -julkaisun tuotto haluttiin saada oman alueen toimittajien käyttöön. Tähän saakka kaikki tulot olivat menneet ESSY:lle.

Lahden Neekerien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Veikko Lahdenniemi ja Neekerin Uni päätettiin julkaista jälleen jouluksi.

1953 Lahden Neekerien toiminta laajeni Heinolaan ja Itä-Hämeen toimittajia liittyi Lahden Neekereihin. Neekerin Unista saatu voitto käytettiin lähes kokonaan matka-apurahoihin.

1957 Frans Keränen jätti puheenjohtajan tehtävät. Keränen oli vuosina 1932-1952 myös Suomen Sanomalehtimiesten liiton hallituksessa. ESSY:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin päätoimittaja Olli Järvinen.

1961 Lahden Neekerien kesämajahanke vireille. Asetettiin mökkitoimikunta, johon kuuluivat Mauri Nordberg, Sulo Vuorio ja Antero Nurminen.

1962 Mökkihanke eteni. Lahden kaupunki vuokrasi Lahden Neekerit ry:lle entisen Mukkulan kartanon karjamajan alueelta Vesijärven rannasta Hollolan Kalliolassa noin 2000 neliön tontin kesänviettopaikan rakentamista varten. Vuokra-ajaksi sovittiin 10 vuotta. Rakennustöihin päästiin vasta elokuun lopulla, mutta rakennus valmistui ennen talvea ja oli jäsenistön käytössä loppusyksyllä. Mökin rakennuskustannuksista vajaa kolmannes jouduttiin kattamaan lainalla.

1963 Kesänviettopaikka vihittiin käyttöön virallisesti helatorstaina 25.5. Ensimmäisenä kesänä maja oli ahkerassa käytössä.

1965 Yhdysmies- eli luottamusmiesjärjestelmä virallistettiin vuoden alussa. Vaalit pidettiin kymmenessä ESSY:n toimialueen lehdessä. Etelä-Suomen Sanomissa ensimmäiseksi luottamusmieheksi valittiin Onni Salmi ja Itä-Hämeessä Erkki Puputti.

Sanomalehtimiesten palkkasopimus irtisanottiin helmikuussa. Lakkoon ei kuitenkaan ajauduttu, vaan sopimus syntyi maaliskuussa. Normaalien palkankorotusten lisäksi uutuutena saatiin myös neljäs ikälisä, jonka ansiosta palkat nousivat jopa 18 prosenttia.

Lokakuussa Lahdessa järjestettiin opinto- ja järjestökurssi, jossa perehdyttiin muun muassa valokuvaukseen, SSL:n tavoitteisiin ja työmarkkinajärjestö TVK:n toimintaan.

Vuoden aikana Etelä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen toiminta-alue jaettiin kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Hämeenlinnan, Riihimäen, Hyvinkään ja Keravan seudut erotettiin omaksi alueekseen ja ne muodostivat Hämeen-Uudenmaan Sanomalehtimiesyhdistyksen.

1966 Toiminta-alueen jako astui voimaan vuoden alussa. ESSY:n 90 jäsenestä 34 siirtyi HUS:een. Vuosikokouksessa hallituksen jäsenmääräksi muutettiin pj. + 6 jäsentä entisen puheenjohtajan ja kahdeksan jäsenen sijaan.

Maaliskuussa Lahden Seurahuoneella järjestetyssä tilaisuudessa vieraana oli Iso-Britannian lehtimiesten valtakunnallisen koulutusorganisaation johtaja John Dodge.

1967 Huhtikuussa toimittajille solmitaan ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimus oli kolmivuotinen ja paransi toimittajien palkkoja ilman indeksikorotuksia 15,4-20 prosenttia.

SSL muutti sääntöjään ja liiton ylimmäksi päättäväksi elimeksi tuli joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Liittokokousten välillä ylin päätösvalta oli liittovaltuustolla ja ylin toimeenpanovalta liittohallituksella.

1968 Lehtityössä siirryttiin viisipäiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon.

ESSY:n vuosikokous pidettiin Loviisassa. SSL:n uusien sääntöjen myötä valokuvaajat hyväksyttiin liittoon ja ensimmäiset lehtikuvaajat liittyivät myös ESSY:yn. Ensimmäisenä vuotenaan valokuvaajat olivat pettyneitä muun muassa siihen, että heillä ei ollut pressikortteja.

Uudet Lehtimiehen ohjeet hyväksyttiin ja Julkisen sanan neuvosto JSN perustettiin.

1969 Uusi työehtosopimus astui voimaan ja lehtiala sai ensimmäisen pysyvän irtisanomissuojsopimuksen. Tekstireklaamia koskeva sopimus astui voimaan vuoden alussa.

1970 SSL:n jäseniksi pääsivät nyt myös kääntäjät, arkistotoimihenkilöt, uutisten vastaanottajat ja lähettäjät. ESSY:n vuosikokous pidettiin Porvoossa. Päätoimittaja Tauno Lahtinen pyysi vapautusta ESSY:n puheenjohtajan tehtävistä, mutta hänet valittiin äänestyksen jälkeen jatkamaan tehtävässään.

Ylen pääjohtaja Erkki Raatikainen vieraili Lahdessa ESSY:n järjestämässä tilaisuudessa. Etelä-Suomen Sanomiin perustettiin toimitusyhdistys, jonka nimeksi tuli ESS-toimitusyhdistys. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pasi Jalava.

Vuoden lopulla ESSY:ssä oli 77 jäsentä ja yhdistys oli keskikokoinen yhdistys SSL:ssä, jonka kokonaisjäsenmäärä oli tuolloin hieman alle 2000.

1971 Suomalainen lehdistö vietti 200-vuotisjuhlavuottaan ja Suomen Sanomalehtimiesten liitto ja ESSY täyttivät 50 vuotta.

SSL terävöitti edunvalvontaansa ja sopimuksiin saatiin useita parannuksia. Luottamusmiesjärjestelmä saatettiin samalle tasolle kuin muissa ammattiliitoissa. Työehtosopimusturva lehtialalla laajeni koskemaan uusia ammattiryhmiä, minkä ansiosta ESSY:n jäsenmäärä kasvoi. Yhdistyksellä oli vuoden lopussa 94 jäsentä.

Lahdessa järjestetyssä vuosikokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin lahtelainen Kalevi Salomaa.

ESSY vietti 50-vuotisjuhlaansa 6.12. Lahden Seurahuoneella arvovaltaisten vieraiden läsnäollessa. Paikalla olivat muun muassa SSL:n puheenjohtaja Jyrki Juuti sekä kaupunginjohtaja Teemu Hiltunen. Kaikkiaan juhlaillallisille osallistui 46 vierasta. Tilaisuudessa julkistettiin Välimerkki-julkaisu, jonka erikoisuus oli täysikokoinen LP-levy.

1972 Yhdistys järjesti 50-vuotisjuhlakokouksen helmikuussa Heinolassa.

Toukokuussa lehtimiehet lakkoilivat ensimmäistä kertaa Suomessa. Lakossa oltiin 9.-19.5. Essyläiset osallituivat lakkoon sataprosenttisesti. Lahdessa ilmestynyt ilmaisjakelulehti Reipas-Lahti otettiin lakon piiriin sen kestäessä. Tukea lakon aikana saatiin kirjatyöntekijöiltä. Lakon tuloksena palkat nousivat heti 70-120 markkaa ja työtaistelun avulla saatuihin tuloksiin oltiin tyytyväisiä.

ESSY:n alueluottamusmiehiksi valittiin Pentti Etu-Seppälä Lahdesta ja Maija Dammert Porvoosta.

1973 ESSY:n hallitus vahvisti Laila Siikasen muistorahaston säännöt lahjoituksen tekijän toivomusten mukaan. Uusimaa-lehteen perustettiin toimitusuhdistys.

1974 Vuoden alussa ESSY:ssä oli jäseniä 113. Itä-Hämeeseen perustettiin toimitusosasto helmikuussa. ESSY tiedusteli jäseniltään, pitäisikö SSL:n liittyä johonkin keskusliittoon vai pysyä niiden ulkopuolella. Enemmistö vastanneista essyläisistä kannatti ulkopuolella pysymistä.

Toukokuun liittokokouksessa ESSY:n puheenjohtaja Kalevi Salomaa valittiin liittohallituksen varajäseneksi. SSL:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin liittokokouksessa Antero Laine.

Vuotta värittivät Lahden Neekereitä vastaan nostetut oikeusjutut. Vuoden 1973 Neekerin Unen joulukuun numerossa oli kaksi juttua, jotka käsittelivät Kuhmoisten kunnan rakennumestarin Korhosen sivutoimia ja lahtelaisten tuomareiden Pekka Rädyn ja Osmo Mäkisen maakauppoja Asikkalassa. Neekerin Unta ja sen vastaavaa päätoimittajaa, Lahden Neekereiden puheenjohtajaa Osmo Näppiä syytettiin herjauksesta ja ammatin harjoittamisen haittaamisesta. Tuomareiden osalta oikeus hylkäsi syytteet marraskuussa, mutta Korhoselle Osmo Näppi tuomittiin maksamaan korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä hieman yli 11000 markkaa. Lisäksi Näppi tuomittiin 300 markan sakkoihin. Lahden Neekerit valitti päätöksestä hovioikeuteen.

1976 Lahden Neekerit ry:n toiminta päätettiin lopettaa huhtikuun kokouksessa. ESSY ilmoitti olevansa valmis jatkamaan Lahden Neekerien omaisuuden ja varojen hoitoa sekä järjestämään Lahden Neekerien velat ESSY:n vastuulle. Lahden Neekerien toiminta päättyi 24 vuoden jälkeen.

Elokuussa Itä-Suomen hovioikeus antoi päätöksen Neekerin Unen juttua koskevassa asiassa. Päätös pysyi voimassa muilta osin, mutta Näpille tuomitun korvauksen määrä alennettiin 2000 markkaan. Raskas oikeuprosessi oli ollut Lahden Neekereille raskas ja kallis ja vaikuttanut ratkaisevasti yhdistyksen lopettamiseen.

1978 ESSY:n vuosikokous perusti stipendirahaston, jolla turvattiin matkaapurahojen jatkuminen Lahden Neekereiden toiminnan loputtua. Vuoden 1977 tilintarkastuksessa tilintarkastajat kiinnittivät huomiota Uni-julkaisujen taloudenpitoon. Lisäksi moitteita esitettiin jutusta, joka esitteli Saloran uudet stereot. Julkaisussa oli Saloralta myös ilmoitus. Salora-jupakan myötä myös ESSY:n puheenjohtaja vaihtui. Kalevi Salomaan tilalle valittiin Heimo Hovi Porvoosta. Hallitus uusiutui muutenkin rajusti.

1980 Suomen Sanomalehtimiesliiton jäsenistö lakkoili toista (ja toistaiseksi viimeistä) kertaa 13.11.-3.12. ESSY:n alueella piirilakkotoimikuntana yhdistyksen hallitus. Lakkotoimikunnan toimisto oli Lahden Kalevan tiloissa. Eniten lakkotoimikuntaa työllistivät lakkorajojen tulkinnat. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin päivittäin ja lakkolaiset saivat lakkoavustusta. ESSY:n jäsenistä avustusta sai 119 henkilöä. Lakon seurauksena taulukkopalkat nousivat 11 prosenttia ja henkilökohtaiset palkat 10 prosenttia. Seuraavana vuonna saatiin yleisen linjan mukainen korotus plus kaksi prosenttia.

1981 Juhla-Uni ilmestyy kesäkuussa. Ilmoituksia saatiin kerättyä niin hyvin, että tuottoja kertyi yli 27000 markkaa.

Syyskuussa ESSY järjesti yhdessä HUS:n kanssa toimittajaseminaarin Hämeenlinnassa. Seminaarin aiheena oli "Uutinen 1980-luvulla". ESSY ja HUS järjestivät 1980-luvulla yhteisiä seminaareja vuosittain.

ESSY:n 60-vuotisjuhla järjestettiin 6.12. ravintola Fellmannissa. Juhlapuhujana tilaisuudessa oli kirjailija Paavo Rintala.

1986 Lokakuussa Lahdessa järjestetään "Lehtitaloissa tapahtuu - Mitä tekee ay-liike" -seminaari. Tuleva europarlamentaarikko Esko Seppänen alusti aiheesta: "Toimittaja - vankka vaikuttaja vai systeemin lakeija".

1987 ESSY:n vuosikokous muutti sääntöjä niin, että jäseneksi voidaan hyväksyä vakinaisesti toimituksellista työtä jossakin Suomessa toimivassa välineessä tekevä henkilö.

ESSY liittyi etelän seiskoihin, eli SSL:n eteläisten yhdistysten muodostamaan liittymään.

ESSY ja KYSY järjestivät yhteisen opintomatkan Tallinnaan. Laivaseminaariin osallistui 30 henkeä, joista puolet essyläisiä.

ESSY otti kummilapsen Afrikasta. Pelastakaa lapset ry:n kautta kummilapseksi tuli 16-vuotias Lawrence Kabura Keniasta. ESSY:n tuella hän pääsi jatkamaan opintojaan.

Jäsenmäärä ylitti maagisen 200:n rajan ja vuoden lopussa jäseniä oli 209.

1988 Parlon pyörittäjät julkistettiin Esko Keräsen ja Matti Hilskan kokoamana ja ESSY:n kustantamana ilmestyi lehtimiesmuistelmia-kirja, jossa 1930-, 1940- ja 1950-luvuilla työnsä aloittaneet lehtineekerit muistelivat uraansa. Kirjaan haastateltiin 16:ta ESSY:n alueella vaikuttanutta journalistia. Parlon pyörittäjä -hanketta tukivat SSL ja Lahden kaupunki.

1989 ESSY päätti helmikuussa tehdä SSL:n liittokokoukselle aloitteen, että SSL pyrkisi toimittajien eläkeiän alentamiseen 65:stä 60 vuoteen.

1991 70-vuotisjuhlia vietettiin jälleen 6.12. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys julkaisee seinäkalenterin ESSYKKÄ, jossa jokaisen kuukauden kohdalla on vapaavalintainen teksti. Varsinaiset kalenteritekstit olivat viron kielellä.

Juhlapäivän ohjelmassa oli juhlaseminaari, onnittelujen vastaanotto ja iltajuhla, joka samalla oli ESSY:n perinteinen pikkujoulu. Iltajuhlaan osallistui 110 henkeä. Lahden Neekereiltä ESSY:lle periytyneen Karjamajan maa-alueen omistus siirtyi Lahden kaupungilta Raimo Peltolalle. Uusi omistaja vuokrasi edelleen alueen ESSY:lle, mutta vain vuodeksi kerrallaan.

1992 SSL:n puheenjohtaja vaihtui. Antero Laineen tilalle valittiin Pekka Laine. ESSY ja HUS (nykyisin HUJ) aloittivat virallisen yhteistyön, joka sinetöitiin sopimuksella. Yhdistyksillä oli yhteinen edustaja liittohallituksessa. Yhteinen liittovaltuustoryhmä nimettiin epävirallisesti "kehänelosen" ryhmäksi. Essyläiset huslaiset tapasivat kolmesti vuodessa.

Vuoden lopussa jäseniä oli 211, mikä oli seitsemän vähemmän kuin vuotta aiemmin.

1993 Sanomalehti Uusimaan toimitusosasto esitti SSL:n liittohallitukselle, että ESSY:n aluejakoa muutettaisiin niin, että itäisen Uudenmaan kunnat liitettäisiin Helsingin Sanomalehtimiesyhdistykseen.

1994 Neekerin Uni ilmestyi vapuksi toistaiseksi viimeisen kerran. Uni-julkaisu ilmestyi säännöllisesti vuodesta 1950 lähtien, parhaimmillaan kolme kertaa vuodessa. Lehden alamäki lähti siitä, kun Rautakirja lopetti sen myynnin. Viimeisinä vuosina Neekerin Unen teosta vastasi työryhmä, jossa pitkän työrupeaman tekivät Matti Turpeinen ja Matti Hilska. Neekerin Unen tuotto käytettiin perinteisesti ESSY:n pikkujoulujen järjestämiseen.

Elokuussa järjestettiin kesämajan viralliset päättäjäiset. Aktiivien ohella läsnä oli myös joukko vanhoja majan käyttäjiä. Mauri Norbergin vieraskirjaan kirjoittaman viestin mukaan oluesta ei päättäjäisissä ollut puutetta. Kuun lopussa essyläiset olivat viimeisen kerran Paimelan mökillä, kun mökistä hierottiin kauppoja. Haikeissa tunnelmissa paikalla olivat majan monivuotinen isäntä Matti Turpeinen ja ESSY:n puheenjohtaja Veikko Antila.

Itäinen Uusimaa siirtyi Helsingin piiriin, mikä merkitsi sitä, että Porvoo ja Loviisa jättivät ESSY:n, 73 vuoden jälkeen.

1996 ESSY täyttää 75 vuotta. Yhdistys julkaisee yhdistyksen historiikin "Juttua tulee kuin turkin hihasta", jonka on toimittanut Heikki Mantere. Teoksen ilmestymistä tukivat Esan kirjapaino ja silloinen Merita-pankki. Historiikin alkusanoissa viidettä vuottaan yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Antila kuvaa 1990-lukua monien menetysten ajaksi, menetettiinhän silloin Paimelan mökki, yhdistyksen uusimaalaiset jäsenet sekä vappujulkaisu Neekerin Uni. Toisaalta Antila kiittelee essyläisten poikkeuksellista aktiivisuutta, jonka ansiosta yhdityksen järjestämissä tilaisuuksissa on helposti läsnä 10-20 prosenttia jäsenistöstä. Oraakkelin lahjoja Antila osoittaa arvioidessaan, että työelämän kiristymisen vuoksi osa niin yhdistyksen kuin jäsenistönkin aktiivisuudesta on menetetty.

ESSY ja HUJ selvittivät ESSY:n vuoden 1995 vuosikokouksen toimeksiannosta, mitä vaikutuksia yhdistysten yhdistymisellä olisi. Hanke ei kuitenkaan edennyt selvitystä pidemmälle.

Tiedot Heikki Mantereen kirjoittamasta ESSY:n historiikista "Juttua tulee kuin turkin hihasta".